Väitetään, että mikään ei ole puutarhanhoitoa tärkeämpää,
eikä sekään liene niin tärkeää.
Niin saattaa olla, mutta pihalla puuhailu on mukavaa ja rentouttavaa.
Siinä sielu lepää, kun saa kiskoa inhoja rikkaruohoja pois ja asetella kiviä oikeisiin paikkoihin.
Kaikella on paikkansa ja paikat pitää löytää.
Kivillä voi tehdä elottomasta elävää.
Kivissä on elämän jämäkkyyttä, jos toki sielua raastavia teräviä kulmiakin, kuten ihmisissäkin.
Karut kivikkokasvit ovat vaatimattomuudessaan kaikkien kukkien äitejä. Äitejä rakastamme kaikki.
Kaiken kruunaa elävä vesi.
Katalien rikkaruohojen kimpussa kontatessa ihminen on parhaimmillaan, saa päähänsä hyviä ajatuksia, ei ole katkera, ei ajattele pahaa, ei kehu eikä kerskaa, ei himoitse turhuuksia, ei lausu väärää todistusta lähimmäisestään, ei pilkkaa, ei piinaa muita pikkuasioilla, ei ole millänsäkään, ei vituta, ei vittuile, ei mitään.
On vain minä ja voikukka ja kohta vain minä ja kaunis maailma.
Valmiina taistoon loppu on lähellä

katalilla kasvaimilla vaan ei kaikilla

suihkulähde etupihalla

suihkulähde takapihalla

 |